ELIAS LÖNNROT (1802- 1884) Elias Lönnrot syntyi Sammatissa köyhään räätälin perheeseen vuonna 1802. Lapsena Eliaksen oli pakko käydä kerjäämässä. Hänesta piti tulla räätäli, isänsä ammatin jatkaja, mutta monien vaikeuksien jälkeen hän kuitenkin pääsi kouluun ja myöhemmin jatkamaan opintojaan Turun yliopistoon. Kun Turun kaupunki paloi ja yliopisto suljettin, lähti Lönnrot ensimmäiselle runonkeruumatkaleen. Jalan, veneellä tai hevosella kylästä kylään ja talosta taloon kulkien hän teki uraauutavaa keruutyötään. Jokaisessa talossa hän kirjoitti muistiin runoja ja lauluja, joita vanhat naiset ja miehet hänelle kertovivat ja lauloivat. Syksyllä 1833 Lönnrot siityi lääkäriksi Kajaaniin. Hänen vastuulleen kuului koko Suomen koillisosa. Lönnrot teki työnsä vuoksi pitkiä matkoja, ja niiden aikana hän keräsi kansalta runoja. Hän teki vuosien 1827- 1844 aikana yksitoista sellaista matkaa, joiden aihe oli ainoastaan runojen kerääminen. Kun Lönnrot lopulta muuttii Helsinkiin, hänesta tuli Turusta Helsinkiin muuttaneen yliopiston järjestyksessä toinen suomen kielen kehittämiseksi. Hän kuoli Sammatissa 1884. Lönnrot kokosi keräämistään runoista Kalevalan, 50 runoa käsittävän juonellisen runoteoksen, josta tuli Suomen kansalliseepos. Se kertoo kahden kansan, Kalevalan ja Pohjolan, välisestä voimien kokeilusta. Teoksen päähenkilö on Väinämöinen, suuri tietäjä. Vauhdikkaista trokee- runomitalla kerrotuista tarinoista tunnetuin lienee Sammon ryöstö.Nykyisin Kalevala on käännetty yli 50 kielelle. Kalevala - teoksella on ollut suuri vaikutus mm. Suomen nimistöön (esim. vakuutusyhtiöt Sampo, Pohjola ja Ilmarinen). Se on antanut runsaasti virikkeitä kirjailijoille, kuvataiteilijoille ja säveltäjille. Lyyrisistä kansanrunoista Lönnrot kokosi vielä Kanteletar- nimisen runoteoksen, joka kertoo kansan jokapäiväisestä elämästä. Lönnrot keksi itse n.400 uutta sanaa suomen kieleen (esim. tasavalta, kotimainen, nykyaika, jne.) Hän kirjoitti kokosi myös 200 000 sanaa sisältävän Suomalais- ruotsalaisen sanakirjan. Keruumatkoillaan Lönnrot keräsi kansan suusta myös huomattavan määrän arvoituksia ja sanan laskuja. Hän julkaisi myös ensimmäistä suomenkielistä Mehiläinen- nimistä aikakauslehteä. Tässa lehdessä Lönnrot pani alulle yleistajuisen kirjoitustavan, joka vahvisti yhteisen kirjankielen kehittymistä. Vapaa -aikoinaan hän harrasti vanhojen virdien muokkaamista luontevammiksi. Hän sanoitti virsiä myös itse. Lönnrotille on pystytetty patsas Helsinkiin, Kajaaniin ja Sammattiin. Kalvalan päiväa vietetään Suomessa 28. helmikuuta. Samalla juhlitaan Elias Lönnrotia ja suomalaista kulttuuria. Elias Lönnrotin oikeana syntymäpäivänä, 9.4, on Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä, joten myös sinä päivänä Elias Lönnrotin elämäntyötä muisstellaan. Teoksia: Kalevala 1849 Kanteletar 1840 Suomen kansan sananlaskuja 1842 Suomen kansan arvoituksia 1844 Suomen kansan loitsurunot 1880 Suomalais- ruotsalainen sanakirja 1880 Klikk her for å lese mer

Skrevet av Edith S. B. Båhl, fredag, 12.10.2007 - klokken 11:16 Sist endret: fredag, 23.10.2009 - klokken 14:42