|
|
  Finsk - Suomi » Ungdomstrinn » Bakgrunnsstoff
|
« Tilbake |
Lokale finske sanger
Kirjeen kirjotin kullalleni
Kirjeen kirjotin kullalleni
sekä isälle ja äitille
että rauat on rasittanheet minuakin
näin nuorella iälläni
Van älä sinä aitini sitä sure
vaikka minuelle on käynyt näin
Vaan sure niitä kauniita neitoja
jotka minultaki sinnet jäi
Linnan muurit olen jättänyt
Läksin aaltoja kulkemaan.
Sillä laineilla luotu olen heilumaan
enkä kotiani itkemään.
Ja jos tekän kotissanne ikävä tullee
niin turvatkaatte Jehovaan
älkää lähtekö mun perässäni kulkemaan
Sillä lavea on Venäjän maa.
Sang etter Aksel Eriksen, Skibotn.
Tekst nedtegnet av Bjørnar Seppola.
Noter av Terje Aho. Se vedlegg 1
Siniaaltoisia pitkin
Siniaaltoisia pitkin
laiva uljas keinuaa
lännen ruskapurppurainen
päivän tuloa ennustaa
Kannella on kaikka hilja
ilolaulut tauonneet
peräsimen ääni yksin
hiljaisuuten häiritsee
Kapteenilta käsky tuli
seilit alas vetäkää
laivan surukippu ylös
puolitankoon vetäkää
Määrkään kylmään hautaan täytyy
meiän tänne laskea
yhten tovereistanne
jonka elo on päättynyt
Arku kankahasta oli
Seilit valmiiks laitettu
Nuorten merimiesten kaapu
Laivan kupeen siottu
Kapteenilta käsky tuli
ruumis mereen lasketaan
kyynelsilmin meripojat
siunausta kuuntelit
Eipä ruusut eikä liljat
merimiehen haudal `kukkoista
Aalto tulee toinen menee
Kaikki murheet silittää
Tradisjonell sjømannssang fra Skibotn
Tekst nedtegnet av Bjørnar Seppola.
Noter av Terje Aho. Se vedlegg 2
Virsi kuoleman ovella
Utdrag fra salmen «Virsi kuoleman ovella» (Salme ved dødens dør)
skrevet av Johan Peder Johansen til bruk i hans egen begravelse.
Nuotti (tone): Armon lapset kaikki täällä.
Jopa aikani jo joutuu
Täältä poies lähteä.
Monta vaaraa ompi ollu
Tällä korven matkalla.
Sielä murskyilma ollut
Ussein maailman merellä.
Vihollinen houkutellut
Kyllä monel`synnillä
Etten olis tetä nähnyt
Itse edes astuva
Saarnan ääni eesä käynyt
Huutain voiton äänellä
Synnit olen anteeks saanut,
Kaikki herran nimessä,
Siin`on mulle voitto tullut
Vapahtajan veressä.
Uskon kauta olen vapaa
Tässä armon meressä
Vaikk`on olleet kyllä raskaat
Lunnnnnastusta tehtessä.
Ja niin armost`autuaaksi
Uskon kautta tulenkin
Sill`en tule paremmaksi
Vaikka täälä viipyisin.
Heti astun poikki sillan
Toisel`puolel`kuolemaan
Uskon sana näyttää rannan
Ihanalta loistavan.
Siel`ei enää kylmä tuuli
Henkeänin ahtista;
eikä myöskään musta pilvi
Peitä Herran armoa..
Siellä Pyhiin äänet soivat
Heliästi kunniass`,
Enkelein kans`yhtes ovat
Kiittäin voiton Kuningast.
Hyvästi nyt sanon Teille
Rakkat matkakumpaanit
Taivahassa tullee meille
ilon ajat ijäksi!
Nedtegnet av Bjørnar Seppola
Rannalla joen vierellä
istun pahal`mielellä.
Mä istun keskel`rutoa.
Kuulen vain joen huutoa.
Tänäkin tuorestaiyönä
on vaiva minulla työnä.
Kun vaiva sydäntäni kaluaa
ei ois kun hautahan halua.
Vaikka vaiva kuinka ois
ei pääse täältä kuiten pois.
Ennenko annetaan lupa.
Ois aika siihen asti hupa!
Nyt on se aika vuodesta
ihmiset joka puolesta
tuonne merelle he seiavat
aaltojen nenissä heiluvat.
Siellä aavassa ja kaukana
on meri monelle hautana.
Jos jollekki on hyvyyteen
monen se viepiiki syvyyteen.
Vähän nyt sitäkin selvitin.
Meri vei minunkin veljenin.
Spitsbergin åitkäl`vesisel`tiel`
hän kuolemahan joutui siel`.
Kylässä yhessä eräässä
paikassa Yykeänperässä
jossa on tämä laulu laitettu,
ikävästä olenosta kaivettu.
Utdrag av ei vise som Edvard Karvonen, Skibotn, skrev til minne om sin bror som omkom på Ishavet. Visa var i alt på 21 vers.
Tekst nedtegnet av Bjørnar Seppola.
Noter av Terje Aho. Se vedlegg 3
Kilde: «Menneske og miljø i Nord – Troms»
Årbok 1987
|
Vedlegg 1 |
|
Kirjeen kirjotin kullalleni
|
Vedlegg 3 |
|
Ei vise av Edvard Karvonen
|
|
|
|
Skrevet av Liv Johansen, fredag, 13.11.2009 - klokken 13:21
Sist endret: fredag, 13.11.2009 - klokken 13:29 |
|
|
|
